Ihana auringonpaiste ja mä joudun kökkimään täällä päivystämässä. Sisällä. Onneks on edes isot ikkunat mistä voi fiilistellä valoa ja lämpöä.
Jotenki mä kuvittelin että saisin mun työstä mielekästä keskittymällä niihin mulle tärkeisiin asioihin eli miten nyt voin kauneudenhoitoalalla sitä toteuttaa; vaihdoin luomukosmetiikkaan ja se on ollu kivaa. Ihmiset on ottanu tosi hyvin vastaan ja suurin osa ollukki tosi innoissaan. Mäki oon innoissani sillon ku saan kertoa siitä sellaiselle joka on aidosti kiinnostunut ja innokas kokeilemaan ja kuulemaan lisää. Aika harvoin ihmiset loppujen lopuksi vaivautuvat moíseen, jolloin minulla tulee tunne että tuputan tietouttani täysin väärään paikkaan ja energiaa tuhlaantuu huimia määriä.
Siksi ymmärrän Olli Postia täysin. Olli laittoi pystyyn maksullisen blogin jonka seuraajat saavat lukea kaikki Ollin parhaimmat jutut ja ideat, varsinainen VIP-blogi. Varmasti huippusiistiä kirjottaa vain rajtulle, oikeasti kiinnostuneelle joukolle parhaimpia juttuja. Ihan unelmahommaa. Näin tarkemmin ajateltuna, en itekkään mitään muuta mieluiten tekisi kun kirjottelisi valikoidulle joukolle ajatuksiani. Ihmettelin kun blogiini alkoi tulla eilisen päivän aikana hirmusesti lukijoita eräiden huippublogaajien kautta, että mistä tämä ahdistus johtuu. Sitten tajusin että mikä mättää.
Kun aloitin kirjottelemaan tätä blogia, huomasin että mitä enemmän blogissani oli kävijäkuntaa, sen siistimmältä tuntu. Nyt kun kävijämäärät lähes nelinkertaistu (ainakin eilen) alkoi ahdistaa. Mitä jos ne ei tykkää? oli kysymys joka heräsi ensimmäisenä. Lopulta tajusin etten haluakkaan kaikkien tykkäävän minusta. Mitä sillä oikeasti on väliä mitä muut ajattelee? Tärkeintä mun mielestä onki herättää edes jonkinlaisia tunteita ihmisissä. Useimmiten kuitenkin negatiiviset ajatukset ja tunteet ihmisissä ovat vain heijastumia heidän omasta sisimmästään (kuten eilen niin huipusti yhden uuden ystävän kanssa keskusteltiin <3) joka tarkoittaa siis sitä että sillä ihmisellä ei ole kaikki hyvin. Pelko, viha ja muut negatiiviset ajatukset ja tunteet johtuvat siis täysin omasta mielestä, ei ulkopuolisesta tekijästä.
Siksi uskonkin että blogiani jäävät lukemaan ne aidoimmat ja huipuimmat tyypit, tai sitten heistä vähintäänkin tulee niitä huipputyyppejä. Vaikka kävijämäärät hipoisivatkin kattoa, ei sillä ole enää merkitystä, ainoastaan sillä että juuri ne oikeat ihmiset löytää minut ja blogini ja saavat apua ja ymmärtävät jakaa sitä mikä on heitä auttanut, mikä ikinä se onkaan. Minua auttaa se tieto että saan jakaa näitä asioita teidän kanssa ja opetella avoimuutta ja ihmisten auttamista tätä kautta. Ajatusten konkreettinen kirjoittaminen on toiminut myös erinomaisena terapiana ja tavallaan buusterina, tuntuu että saan vieläkin enemmän aikaiseksi juuri niitä asioita mitä haluankin saada aikaiseksi.
Rakkauden taajuudella seikkaillaan edelleen, spread the love <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti